Vanhemmille

Tervehdys!

Koska luette tätä sivua, lienee todennäköistä, että lapsenne on tuonut kotiin hakupaperit Camp Rising Sun -leirille. Mistä oikein on kysymys ja kannattaako hakea? Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin löytyvät usein kysytyistä kysymyksistä, joihin kannattaa käydä tutustumassa. Lisäksi olemme tähän keränneet joitakin erityisesti leiriläisen vanhempien kannalta kiinnostavia tietoja. Mikäli ette löydä etsimiänne vastauksia tästä listasta etkä ”usein kysytyistä”, ja jokin asia jää askarruttamaan, ottakaa yhteyttä meihin ja kysykää – vastaamme mielellämme.

Mikä CRS oikeastaan on? Millä perusteella lapseni on valittu mukaan?

CRS on kansainvälinen kesäleiri 14-16-vuotiaille nuorille. Etsimme kullekin leirille yhtä Suomen edustajaa, elämästä ja ihmisistä kiinnostunutta, sosiaalista, uusia tilanteita pelkäämätöntä, maailman menoa seuraavaa ja siitä kiinnostunutta ”tervejärkistä”, älykästä nuorta. Lopullisen päätöksen suomalaisten CRS-stipendiaattien valinnasta teemme aina me, leirin entiset edustajat (CRSAAF), mutta esivalinnassa meitä avustavat opettajat, ohjaajat ja muut nuorten lähellä toimivat ammattilaiset, joiden suositus tulee hakemuksen liitteeksi. Aloite nuoren ehdottamiseksi CRS-leirille tulee usein hänet tuntevalta opettajalta tai ohjaajalta, jonka mielestä nuori olisi sopiva hakija.

Kuka tai mikä on CRS-organisaation tausta? Kuka toimintaa pyörittää?

CRS:n takana on voittoa tavoittelematon säätiö Louis August Jonas Foundation, jonka perusti 1920-30-luvun vaihteessa yksityishenkilö, George ”Freddie” Jonas perintörahoillaan. Freddie Jonasin elämäntyö, kesäleirimahdollisuuden tarjoaminen köyhille newyorkilaispojille, on reilussa 70 vuodessa kasvanut kansainväliseksi ohjelmaksi, jossa mukana olleiden ihmisten verkosto käsittää tuhansia ihmisiä ympäri maailman. Säätiöidyillä ja harkitusti sijoitetuilla varoilla pyöritetään leirien toimintaa edelleen, ja merkittävä osa säätiön nykyisistä tuloista muodostuu entisten leiriläisten lahjoituksista. CRS:n historiasivulla kerromme CRS:n taustaorganisaatiosta tarkemmin. Voitte myös tutustua LAJF-säätiön omiin www-sivuihin.

Leirit ovat kaukana kotoa. Kuka huolehtii, että lapseni pääsee turvallisesti perille?

Monelle matka leirille on ensimmäinen yksin tehty ulkomaanmatka, ja CRS on vastaanottavana tahona leiriläisistään täysin vastuussa. USA:han saapuvaa leiriläistä tullaan lentokentälle vastaan ja hänet viedään perille leirille, sama toisinpäin leirin päätyttyä.

Ajatus USA:han ja New Yorkiin tuntuu vaaralliselta.

Ajatus näin kauas matkustamisesta voi joistakin kuulostaa riskialttiilta. USA:n leiriä varten lennetään New York Cityyn, mutta kesä vietetään parin tunnin ajomatkan päässä maaseudulla, kaukana suurkaupungin hälystä. Lähin taajama on 15 kilometrin päässä sijaitseva pikkukaupunki. Ympäristön puolesta USA:n leirille matkustaminen ei ole sen vaarallisempaa kuin muukaan matkustaminen. Terve varovaisuus ei toki koskaan ole haitaksi.

Mitä leiri maksaa?

Valituksi tulleelle itse leiri ei maksa mitään – se on stipendi. Matkakustannuksista ja matkalippujen hankkimisesta leiriläisen tulisi huolehtia itse. Lentoliput USA:han maksavat 400-900 euroa. Tämän lisäksi tulevat muut ylimääräiset kustannukset, kuten postimerkit, puhelukortit, mahdolliset tuliaiset ja ostokset kunkin oman budjetin mukaan. Raha ei kuitenkaan ole lopullinen kynnyskysymys – jos leirille lähtijän perhe on erityisen vähävarainen, katsotaan tilannetta tapauskohtaisesti ja matkan rahoittamisessa pyritään avustamaan. Pääsääntöisesti leiriläisen perheen tulisi kuitenkin kustantaa matkat.

Meillä ei ole rahaa maksaa lentolippuja.

Mikäli tilanne ei ole ratkaistavissa, ja lapsenne tulee valituksi leirille, ei taloudellinen tilanne ole kynnyskysymys, vaan haemme mahdollisuuksien mukaan ulkopuolisia matka-avustuksia. Ensisijaisesti asia pyritään ratkaisemaan muilla keinoin, mutta lähtökohtana on aina kuitenkin se, ettei taloudellinen asema ole leirille pääsyn este.

Minkälaisten olosuhteiden armoilla leirillä ollaan?

Leirillä oleskellaan luonnon keskellä maaseudulla, ja pyritään tekemään mahdollisimman paljon itse. Elinolosuhteet voivat olla hieman alkeellisemmat kuin kaupungissa, mutta mikään ”survival-leiri” CRS ei ole. Ruokaa, lämpöä ja normaalit wc- ja peseytymistilat ovat käytössä, ja kahden viikon välein on pyykinpesumahdollisuus. Leirillä nukutaan armeijan telttaa muistuttavissa puulattiallisissa teltoissa (sängyissä kuitenkin). Sääolosuhteet vaihtelevat: pääsääntöisesti New Yorkin kesät ovat suomalaisittain todella kuumia; lämpö nousee yli 30 celsiusasteen. Sää voi kuitenkin vaihdella äärimmäisyydestä toiseen; yölämpötila voi laskea hyvinkin viileäksi, ja sadepäivät muistuttavat syysmyrskyä. Kannattaa varustautua monipuolisesti!

Televisiota leireillä ei ole, sähköpostin voi sen sijaan tarkistaa säännöllisesti, ja lankapuhelimella saa hyvin yhteyden sekä kotiväkeen että leiriläiseen. Kännykkää ei välttämättä kannata edes ottaa mukaan New Yorkiin; kuuluvuusaluetta ei aina ole.

Minkälaisia ihmisiä leirin henkilökuntaan kuuluu?

Leireillä on johtajat ja apulaisjohtajat, joilla on usean vuoden kokemus leirien vetämisestä ja nuorisotyöstä. Leirin muut ohjaajat ovat eri alojen ammattilaisia – musiikkiohjaajasta teatteri- ja viestintäohjaajaan. Suurin osa on entisiä CRS:n leiriläisiä, jotka aikuistuttuaan ja ammatillista osaamista hankittuaan ovat halunneet tulla ohjaajiksi leirille.

Miten päihteiden käyttöä valvotaan leirillä?

Mitään päihteitä (tupakka, alkoholi, huumeet) ei leirillä sallita, sääntö koskee tietysti myös henkilökuntaa. Leiriläiset viettävät suhteellisen suuren osan päivästä aikuisten seurassa – tiiviissä yhteisössä poikkeava käytös tulee hyvinkin nopeasti ilmi. Päihteistä mahdollisesti kiinni jäävät – niin leiriläiset kuin henkilökuntakin – passitetaan kotiin. Leirien aikana ilmenee pääsääntöisesti hyvin vähän mitään päihteiden käyttöä.

Voinko jutella jonkun kanssa, jonka lapsi on ollut CRS:llä?

Kyllä. Saat meiltä halutessasi joidenkin viime vuosien leiriläisten vanhempien yhteystiedot. Halutessanne voitte myös soittaa jollekin CRSAAF-yhdistyksen hallituksen jäsenelle – olemme kaikki entisiä leiriläisiä.

Mainokset